Masuasukki

Huh mikä päivä tänää! Ollu tosi kuuma ja mun piti käydä työkkärissä ilmottautumassa. Nyt jatkettiin sit työttömyysaikaa siihen päivään asti ku mul alkaa äitiysloma nii ei tarvi enää ravata sielläkään. Työkkäristä kyllä sanottiinki heti ku olin koulusta eronnut et mun raskaus on jo sen verran pitkällä et sinne ilmottautumiset on vaan muodollisuus ja ei edes mietitty mitään oikeita työllistämismahdollisuuksia. Katsellaan sitten uudemman kerran kun nää asiat tulee uudestaan ajankohtasiksi. Tänään oon tosin tehny töitä koska leikkasin Oton hiukset! Kiva tällanen melkeen puolen vuoden tauko ollu tässä et en oo koskenu saksiin ollenkaan, mut noista tuli kyl hyvät mun mielestä ja oli toi murukin kuulemma tyytyväinen. Otto halus vähän hillitympää tyyliä keesin tilalle nii vedettiin sit takaa lyhyemmäksi.

Hiustenleikkauksen lisäksi oon viettäny päivää nenä kiinni mun lempparisarjan kirjassa, Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjan uusimman tulokkaan Minishoppaajan parissa. Mä niin rakastan noit kirjoja! Voin niin samastua tohon kirjan päähenkilöön Beckyyn ku se saa sen shoppailuhimokohtauksia ja toi uusin kirja kertoo Beckyn 2-vuotiaasta tyttärestä josta on hyvää vauhtia tulossa samanlainen kuin äidistään. Ottoki luki pätkän tota kirjaa ja oli sitä mieltä et kuulostaa kuulemma ihan sellaselta mitä meidän elämä on parin vuoden päästä. Toivottavasti ei menis kyl ihan ton kirjan mukaan.. :D Mut on toi kyl hyvä kirja, heti tän postauksen jälkeen meen kyl lukeen lisää!

Mutta juu oli mulla oikeaakin asiaa, nimittäin masuun liittyen. Tänään alkaa 28. raskausviikko eli toisen raskauskolmanneksen viimeisiä viedään ja pian alkaa viimeinen raskauskolmannes. Masu on kyl kasvanu viimeaikoina ihan hurjasti ja huomaa kyllä et pikkuneidistä tulee päivä päivältä voimakkaampi. Havaitsen jo selkeesti tiettyjä uni- ja hereilläolojaksoja joita vauvalla on päivän mittaan. Neiti myös työntää suunnilleen 10 kertaa päivässä pyllyn ylös mun navan oikeelta puolelta niin että siihen muodostuu vähintään Mt. Everestin kokonen patti joka on tosi huvittavan näkönen. Mut hyvä et ainaki tietää selvästi missä päin masua se hengailee ja missä asennossa. Oton kanssa aina silitellään sitä kun se siellä möyrii ja völlää.

28. raskausviikko

Sikiön paino: 1000 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 23,5 cm
Koko pituus: 32 cm

SIKIÖ
"Tämän viikon alussa sikiö on 25 viikkoa vanha. Tällä viikolla sikiö avaa silmänsä ensimmäistä kertaa, mutta se ei näe erityisen hyvin. Jatka sikiölle puhumista ja laulamista. Äänet vääristyvät jonkin verran lapsivedessä, mutta sikiön kuulo on nyt parempi kuin aikaisemmin. Ihon alle kertyy lisää rasvakudosta ja sikiöstä tulee vähemmän ryppyinen ja läpikuultava.
Sydänäänet voi kuulla stetoskoopilla ja tuleva isä voi mahdollisesti kuulla pienen sydämen lyövän painamalla korvansa äidin vatsalle. Olet ehkä huomannut, että sikiöllä on nyt selvempi unirytmi ja pannut merkille sen aktiiviset ja rauhalliset jaksot suurin piirtein samoihin aikoihin joka päivä."

Kuva ja tekstit: Vau.fi

rv 27+0

Katselin myös vau.fi -sivustolta noita raskauslaskurin antamia tärkeitä päivämääriä raskauden ajalta ja arvatkaas mikä ihana lause siellä luki tän päivän kohdalla? 90% mahdollisuus selvitä jos lapsi syntyy: 18.7.2011. Oon niin onnellinen ja helpottunu siitä et oon jo näin pitkällä ja enää 10 viikkoa että vauveli on täysiaikainen. Miten aika voi mennä näin nopeesti en tajua! Vastahan mä tein positiivisen raskaustestin tai siltä se ainaki tuntuu, mut oikeesti siitäki on jo yli 5 kuukautta. Toisaalta tuntuu et siitä on ikuisuus.      
                    Kaikki synnytykseen liittyvät asiat alkaa myös tuntua paljon ajankohtaisemmilta vaikka onhan tässä vielä viikkoja jäljellä. Mulle on alkanu hiipii sellasta pientä jännitystä et mitenköhän kaikki tulee sujumaan. Ei mua pelota mut jännittää kyllä senkin edestä. Tulee luettuu varmaan joka päivä eri blogeista muiden synnytyskertomuksia mut ei mulla viel kertaakaan niitä (negatiivisimpiakaan) lukiessani oo tullu sellasta tunnetta että "Ei helvetti mä en pysty tohon". Toivottavasti pysyy tää positiivinen fiilis raskauden loppuun asti nii voi sitten lähteä hyvällä mielellä synnyttämään. Varmaan sekin auttaa positiivisen synnytyskokemuksen luomisessa et valmistautuu henkisesti ja tekee kätilön kanssa synnytyssuunnitelman. Eihän suunnitelmaa aina pystytä noudattamaan mutta varmasti ainakin mulle tulee siitä turvallisempi olo kun ainakin osittain voi suunnitella synnytystapaa ja kivunlievityskeinoja.
                   Mä synnytän Kätilöopistolla ja jos kaikki menee suunnitellusti niin Kättärin Haikaranpesässä ois tarkoitus synnyttää. Haikaranpesässä synnyttämiseen on omat erikoisvaatimuksensa ja kaksi ylimääräistä valmennuskertaa mut oon lukenu ja kuullu pelkkää hyvää kyseisestä paikasta ja päätin jo ihan raskauden alussa et jos mahdollista niin haluan synnyttää siellä. Oon itse myös syntynyt Kätilöopistolla, vaikkakin ihan tavallisella synnytysosastolla koska vuonna 1991 ei vielä ollu Haikaranpesää. Onko kellään mun lukijoista kokemusta Haikaranpesästä tai Kätilöopistolta muuten?

Mä jatkan kyllä nyt Minishoppaajan lukemista ja silittelen samalla meidän pikkuneidin selkää kun se taas puskee sitä ylöspäin, hyvää yötä kaikille♥