Sillisalaattia leopardin kera

Ajattelin tehdä vielä yhden sillisalaattipostauksen meidän lomaviikosta ja sitten palaan ihan normaaliin blogiarkeen toivepostauksineen ja tavallisine höpinöineen. Tässä postauksessa ajattelin esitellä muutaman kuvan omasta pärstästänikin kun aiemmissa on ollut esillä enemmän apinoita ja kameleita! Shoppailun, Lintsin ja Korkeasaaren lisäksi me ehdittiin käydä rannalla, kokkailla hyvää ruokaa ja hengailla ihan muuten vain. Tiara konttasi innoissaan Mörkö-koiran perässä koko viikon, mutta kertaakaan ei yrittänyt repiä hännästä tai sörkkiä koiraherran silmiä kuten aluksi pelkäsin aiempien koira-pikkulapsikokemusteni perusteella. Mörköstä ja Tirriskästä tuli hyvät kaverit kun Tiara oppi sievästi taputtamaan tai paijaamaan Mörkön kylkeä iloisten kiljahdusten saattelemana. Oli ne kyllä suloisia yhdessä!

          Mä leipaisin tervetuliaisiksi mokkapalat äidille ja serkulleni ja ne kyllä tekivät hyvin tehtävänsä eivätkä kovin kauaa olleet jääkaapin täytteenä. Me ollaan pikkuhiljaa alettu antamaan Tiarallekin samaa ruokaa meidän kanssa ja siksi mulla onkin nyt tullut tehtyä paljon sellaisia aika perus kotiruokia (esim. uunilohta ja lihapullia). Me ollaan jo jonkin aikaa annettu neidille hapanmaitotuotteita (10kk iästä) ja niistä ei ole tullut mitään mainittavia mahaoireita ainakaan joten nyt uskallan jo käyttää neidinkin ruuissa välillä ruokakermaa. Tavallista maitoa ei olla vielä kokeiltu antaa ja sen kanssa ajattelin kyllä odotella vielä hetkisen verran että neidin masu saa rauhassa tottua. Sormiruokailu on korvannut hedelmäsoseet meillä kokonaan ja välipalaksi Tiara vetelee tuoreita marjoja, hedelmiä ja vihanneksia (mansikka, päärynä, cantaloupemeloni ja kurkku ovat suosikkeja) ja niiden lisäksi leipää, jogurttia, viiliä, täysjyvämuroja ja milloin nyt mitäkin sattuu olemaan. Tiarasta on mun onnekseni kuoriutunut oikein ennakkoluuloton maistelija ja neiti yleensä syö mitä tahansa mä sille annankin. Joskus saattaa ensin irvistellä uusille makuelämyksille mutta parin haukun jälkeen nekin menevät mukisematta alas.

 Karvainen muru ja vähemmän karvainen muru♥

Äidin rakas uudessa ihanassa sydänpaidassa ja leopardileggingseissä♥

Yhtenä päivänä innostuin jättämään hiukset nutturan jäljiltä kiharalle enkä suoristanutkaan niitä, kivaa vaihtelua ainakin mun mielestä ainaiselle suoralle tukalle!

Maanantaina mentiin mun serkun kanssa käymään tuossa lähibiitsillä ja mä otin aurinkoa sillä aikaa kun mun serkku ui. Tirriskä ei tällä kertaa päässyt osalliseksi rantahuveista koska neiti nukkui kunnon päikkärit vaunuissa koko reissun ajan.

Maanantai oli onneksi ihan mielettömän kaunis päivä niin kerettiin vähän nauttia upeasta säästä ennen kun se kovasti mainostettu syksyn alkaminen tapahtui!

Poseerasin innoissani mun vanhoissa farkkushortseissa joihin en uskonut enää ikinä mahtuvani!

Mun kokkaamia savulohibageleita, mokkapalaa ja kasvis-vuohenjuustopastaa maisteltiin myös kotiruokien lisäksi ja toi pasta on ainakin mun uusi suosikki! Pakko kirjoittaa sen resepti ylös niin voin tulla jakamaan teillekin (ja voin nuo muutkin toki kertoa täällä jos jollekulle maistuu)!

Tiistaina äiti, Mörkö ja mun serkku lähtivät takaisin Ouluun ja me jäätiin kolmestaan tänne möllöttämään! Kauhea ikävä taas tulee vaikka onneksi suht pian koittaa jo syyskuu ja Tirriskän synttärit jolloin äiti tulee taas meille vähän pidemmäksi aikaa. Tiistain ja eilisen käytin siivoillen meidän kämppää; miten paljon voivatkaan kolme aikuista, kaksi lasta ja yksi koira saada sotkua aikaan viikossa! Pesin myös eilen monta koneellista pyykkiä ja viimeisen koneellisen kohdalla iltasella meidän vanha pesukoneen rotisko päätti sanoa itsensä irti ja loppuilta menikin sitten täpötäyttä konetta vedestä tyhjennellessä ja likaisia/pesuaineisia pyykkejä käsin pestessä, kerrassaan ihanaa! No ei mutta saadaanpahan nyt joku vähän modernimpi pesukone tai pesutorni hankittua niin jos vaikka pyykinpesustakin tulis mukavaa puuhaa ärräpäiden täyteisen pakerruksen sijaan.

           Pyykistä ja vaatteista yleensäkin puheenollen, mä oon viimeaikoina seuraillut kauheasti syksyn trendejä ja vaatekauppojen tarjontaa ja ilokseni huomasin että mun 2008 ostamat Cheap Mondayn leopardikuvioiset farkut on just nyt enemmän kuin coolit! H&M:n sivuilla on useammatkin leopardikuvioiset housut ja oonpa niitä bongaillut Polyvoresta ja julkkisten päältäkin. Ostin noi mun farkut Lontoon reissulla ja rakastuin niihin samantien kun ne näin ja mun oli pakko saada ne. Jostain syystä kumminkin mä oon pelännyt käyttää niitä, varmaan siksi että ne ovat todella erikoiset ja huomiota herättävät räikeällä kuvioinnillaan ja ultrakorkealla vyötäröllään. Ehkä äitiys on tuonut mulle lisää itsevarmuutta (tai onkin, enää en tarvitse kilon pakkelikerrosta ja tunnin hiustenlaitto-operaatiota joka aamu) ja siksi mä nyt päätin että toki mä voin käyttää rakastamiani farkkuja jos kerran niin itse haluan! Tässäpä vähän kuvasia mun housuista ja meidän pikku leopardi-Tiarasta! PS: naurakaa vaan ihan vapaasti mun valkosille varpaille, ne sai vähän kuorintaa hiekkarannalla niin väri ei ihan mätsää muuhun kroppaan :DD!

Pientä muutosta havaittavissa? On kyllä mukavaa silti mahtua 16-vuotiaana ostamiinsa farkkuihin edelleen!

Mä tykkään korkeasta vyötäröstä housuissa, ainoa vaan että noissa mun housuissa ei oo vetoketjua vaan julmetun pitkä nappilista ja ne saa mahan tolleen pömpöttämään niinkuin kuvasta näkyy :D ja siinä äidin ihana minileopardi♥

Oton ei onneksi tarvi harmitella sitä että se ei päässyt Korkeasaareen kun sillä on tälläsiä kissoja himassa ihan omasta takaa, eiku! ;D

Mulla oli niin paljon kaikkea asiaa teille että meinaa unohtua! Mutta ainakin se mun piti teille vielä kertoa, että Otto rakensi eilen Tirriskälle majan meidän ruokapöydän alle ja siellä ne hengaili melkeen koko illan. Tänään kun itsekin menin majaan köllimään niin enköhän kolauttanut heti pääni siihen pöytään! Tiara onneksi on niin lyhyt että edes seisaalleen sen pää ei yllä osumaan tohon pöytään. Nyt se just heräs päikkäreiltä kun tulin tätä postausta viimeistelemään ja tossa se vetää leukoja Oton tietokonepöydän reunaa vasten kun siellä on ES-tölkki joka olis ihan pakko saada! Mä alan nyt leikkimään Tirriäisen kanssa mutta palailen mahdollisimman pian uusin kujein ja kuvin. Adios♥

Loppukevennys: Maja & neiti töyhtöhyyppä♥

Kesän kivoin päivä

Tänään on ollut varmaan koko kesän kivoin päivä! On mulla ollut ihana ja paras kesä ikinä muutenkin, mutta tänään kesäfiilis on ollut ihan huipussaan! Aamulla heräsin pirteänä puoli kasin aikoihin neidin kanssa, pirteä olin siis siksi koska kerrankin väsymys voitti mun tyhmät aivot ja nukahdin reilusti ennen yhtätoista sohvalle kesken leffan. Tyhmillä aivoillani tarkoitan sitä, että vaikka mua väsyttää iltaisin ihan pirusti usein jo kymmeneltä ja silmät ei meinaa pysyä auki niin silti on aina pakko vähän "viettää omaa aikaa" ja istua koneella, kattoa telkkaria tai lukea lehteä ihan vaan "koska on  kerrankin aikaa". Mutta nyt poikkesin ihan sivuraiteille, olin selittämässä sitä kuinka kerrankin päästiin ajoissa liikkeelle, oltiin jo yhdentoista maissa metrossa koko perhe ja matkalla hyvää vauhtia Kallioon Skideille Festareille. 

           Metromatka oli tällä kertaa huomattavasti mukavampi kuin taannoinen matka ihme äkäpusseineen kesäkuussa. Seisoskeltiin vaunupaikalla kun yhtäkkiä joku vanhempi englanninkielinen herra tuli kertomaan meille kuinka hienoa hänen mielestään on että me olemme näin nuorina ottaneet vastuuta ja alkaneet vanhemmiksi. Rupateltiin siinä hetki ja lopuksi hän kertoi kuinka hän neljän pojan isänä toivoo että hänen poikansa toimisivat samoin kuin me ja alkaisivat vanhemmiksi jo nuorella iällä. Kuinka hyvä mieli voi tulla tuollaisesta keskustelusta?! Kuinka itsetuntoa kohottavaa on että kerrankin joku ylistää meitä nuoria vanhempia juuri sellaisina kuin olemme, eikä parjaa vastuuttomuudesta tai keskenkasvuisuudesta. Lisää tälläisiä ihmisiä metroihin kiitos! 

        Kun päästiin paikanpäälle Kallioon niin tunnelma oli käsinkosketeltavaa ja kaikilla tuntui olevan hauskaa! Kengurumeininki hoilasi lavalla ja me kierreltiin ympäriinsä. Mulle tuli ihan loistofiilis kun Kengurumeiningin esityksen jälkeen lavalla soitettiin jotain välimusiikkia ja yhtäkkiä kaiuttimista alkoi pauhaamaan "Take me down to the Helsinki city....." eli siis tuo klassikkobiisi hieman muokattuna, ja mä muistin taas kuinka paljon mä rakastankaan Helsinkiä. Just tämän takia täällä on niin ihanaa asua; mahtavaa porukkaa, aina jotain tapahtumaa jos haluaa jonnekin mennä ja täällä mulla on sellainen olo että olen kotona. Ja vaikka usein kun hengailee vaan täällä Vuosaaressa, joka siis tuntuu ainakin musta suunnilleen landelta Helsingin keskustaan verrattuna metsäpolkuineen ja loputtomine rantaviivoineen, on sellainen fiilis että sitähän voisi olla samanlaista ihan missä vaan; voisi muuttaa vaikka Utsjoelle tai Namibiaan ja samalaista se olisi sielläkin, mutta ei se vain olekaan ihan niin. Täällä mulla on kumminkin aina se mahdollisuus, kaikki tapahtumat on muutaman minuutin päässä ja kaikki ovet on mulle avoinna. Täällä mulla on tilaa hengittää. Mä en koe Helsinkiä kiireisenä tai liian suurena kaupunkina, vaan just sopivana! Mutta nyt vähän festarikuvia!

Ja tähän alkuun tälläinen pieni rautalangasta väännetty välihuomautus, että Tiaralla oli kyllä hattu kokoajan päässä tuolla helteessä, testattiin vain noita Peltor Kidsejä ensin paljaaseen päähän kun ostettiin ne tuolta festarialueelta.

Festareilta me käveltiin Hakaniemeen ja mentiin siitä metroon. Noustiin metrosta pois Kaisaniemessä kun tajuttiinkin yhtäkkiä että halutaan mennä pitkästä aikaa Vapianoon syömään. Oltais toki voitu tuo yksi pysäkinväli kävelläkin ja tuntuikin tosi tyhmältä istua yksi minuutti metrossa, mutta eipä sitä aina näköjään tajua. Onneksi tehtiin illalla kumminkin kunnon kävelylenkki, mutta siitä lisää ruokakuvien jälkeen (ai että tuli taas nälkä, liian monta tuntia kulunut Vapianon herkkuruokien syönnistä!).

Noiden metroasemien hissien ja metrossa istumisen jälkeen tekis aina mieli käydä kokovartalodesinfioinnissa, oonko mä ainoa vai ällöttääkö muitakin?

Ja vuodesta toiseen jaksaa naurattaa toi Helsingin metrokartta, siis kaikessa yksinkertaisuudessaan onhan se aika hellyyttävä jos vertaa vaikkapa Lontoon tai edes Tukholman metroreitteihin. Mutta onneksi kohta tulee sentään länsimetro!

Meidän Vapianoherkut! Mun pastassa oli kantarelleja, pekonia, sipulia ja paljon parmesania. Otto otti pastan gorgonzolajuustolla ja saksanpähkinöillä ja nameja oli molemmat!

Tiara tilasi itselleen leipää. Näytti neidille tuore italialainen leipä maistuvan oikein hyvin!

Vapianon ikkunasta ulos tuijotellessani bongasin tuollaisen ja oli pakko ottaa kuva! Siis mikä toi on ja pääsenkö mäkin sen kyytiin? Toi on ehkä siistein spora mitä oon koskaan nähnyt!

Kotimatkalla kävin vielä nappaamassa Columbuksen uudesta Yo! -frozen youghurt -baarista tollasta ihanaa jäädytettyä mansikkajogurttia suklaalastujen kera ja ai että oli hyvää! Eikä tullut huono omatunto herkuttelusta kun ton paikan seinällä kerrottiin kuinka se ei sisällä ollenkaan transrasvoja (mitä ne edes on?)  ja kuinka siinä on vähän kaloreita :--D Kissankokosilla kirjaimilla oli selostettu kaikki ravintoaineet ja kuulosti hienolta!

Ruoan jälkeen tultiin kaupan kautta kotiin ja oltiin jo muka ihan rättipoikkipuhkiväsyneitä. Tirriskäkin kiskaisi melkein parin tunnin päikkärit pitkän päivän jälkeen ja me lojuttiin Oton kanssa vaan sängyllä ihan väsyneinä. Tiaran herättyä mä päätin että eihän me voida tuhlata tälläistä mieletöntä hellepäivää ollenkaan sisällä möllöttelyyn vaan päätettiin suunnata vielä Aurinkolahden rannalle uittamaan Tirriskän varpaat meressä. Kerättiin siis kimpsut ja kampsut ja neidin ruuan jälkeen kipiteltiin rannalle jolta ensimmäisenä sattumalta bongasinkin vanhan kaverini Puntsin ja Hannan! Oli hauska nähdä pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia ja esitellä meidän ihanaa neiti hienohelmaa joka ei vieläkään tykännyt hiekasta, itku tuli kun varvas kosketti hiekkaa. En voi käsittää mikä siinä hiekassa niin hirvittää Tiaraa?! Onko teillä muilla äideillä koskaan tullut vastaan tuollaista hiekkapelkoa, kun musta tuntuu että aina kaikki lapset vaan rakastaa/syö hiekkaa mutta ei koskaan inhoa!

Minun ihanat murut<3

M'ä en oo tänään ollennkaan osannut olla kuvissa, helle vissiin pehmentänyt mun aivot?

Hanna ja Puntsi-setä :D Musta on ihanaa kun kaikki mun poikapuoliset kaverit aina esittelee itsensä Tiaralle "-setänä" :D Kuulostaa niin hauskalta :D!

"Isi mä haluun nyt sun aurinkolasit!"

"Äiti iik apua älä vaan laita mua tonne veteeen!"

Äidin pieni hienohelma ei ollut vedestä mitenkään kovin innoissaan :DD

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Meillä oli maailman mukavin päivä!  

Mitenkäs teidän viikonloppu on sujunut? En ole muuten hirveästi koskaan kysellyt mun blogissa, että mistä päin mun lukijani ovat kotoisin joten ajattelinkin nyt kysyä että miksi juuri sinä tykkäät omasta kotikaupungistasi? Mikä siellä on parasta? Mihin kaupunkiin et ikinä haluaisi muuttaa, miksi? Musta on aina tosi kiva lukea teidän vastauksia ja oli ihanaa kun viimeksi pahamaineisista lähiöistä kysellessäni sain oikeasti keskustelua heräteltyä ja oli kiva tietää vähän eri kaupungeista!

Sellainen juttu tuli eräästä aiemmasta kommentista vielä mieleen, että kuinkakohan moni muukin sähköposti mulle on jäänyt saapumatta perille? Olettehan varmasti huomanneet että blogin s-posti osoite on couturecouture@windowslive.com siis yhdellä e-kirjaimella, eikä niinkuin blogin osoitteessa kahdella e:llä! Inhottavaa jos posteja on mennyt hukkateille enemmänkin koska musta on aina niin ihana niitä lueskella ja niihin vastailla!

Nyt toivottelen teille kaikille ihanaa viikkoa ja alan vastailemaan aiempiin kommentteihin. Heippahei ihanat ja hyvää yötä<3

Vilkas päivä

Eilen tosiaan meidän oli tarkoitus viettää rentoa lämmintä kesäpäivää rannalla istuksien ja syödä illalla Oton kanssa hyvää ruokaa ja katsoa leffaa Tiaran mentyä nätisti ajoissa nukkumaan, mutta toisin kävi. Rannalle päästiin juu, mutta rannalla Tiaran silmä alkoi valumaan vettä ihan solkenaan ja naama meni aivan täyteen punaista ihottumaa! Siitä kun lähdettiin kävelemään kotia päin niin neiti sammui vaunuihin kuin saunalamppu ja nukkui yhteen putkeen kaksi ja puoli tuntia jonka aikana oireet hävisivät heti. Lähdettiin kauppaan ja neiti sitten heräsi siellä ja kun päästiin kotiin niin ihottuma ja silmä näyttivät taas samalta kuin päivälläkin joten päätettiin sitten skipata rauhallinen koti-ilta ja lähteä lastenklinikalle näytille. Automatkalla Tiara nukahti taas ja ihottuma hävisi kokonaan uudestaan, mutta heti heräämisen jälkeen silmästä alkoi taas valua vettä. Onneksi mentiin, Tiaralla oli silmätulehdus ja allerginen reaktio! Saatiin silmätulehdukseen tipat ja allergialääke vastaisuuden varalle jos vielä ilmaantuu yhtäkkistä punaista ihottumaa. Kaiken Tiaran kärsimyksen kruunasi se että yläleuasta löytyy nyt myös yksi hammas, eli jo neidin kolmas, mutta ilmeisesti hammas ei kuitenkaan ole pahemmin oireillut? Ainakin yö sujui hyvin kaikesta tuosta huolimatta onneksi ja silmäkin on jo lähtenyt parantumaan.

             Oli kyllä niin pelottavaa kun se ihottuma nousi, mulla on itsellänikin ollut pienenä nokkosihottumaa mutta hengitysvaikeuksien kera, onneksi Tiara ei siis saanut niitä. Ja nyt on neidillä sama allergialääke joka on mullakin ja se auttaa kyllä heti jos joskus uudelleen tuollainen kohtaus tulee. Kaikkein huvittavinta on se että kukaan ei koskaan saanut selville mikä niitä mun nokkosihottumia aiheuttaa ja lääkäri sanoi että luultavasti sitä ei koskaan saada selville Tiarankaan kohdalla, niitä vain joskus tulee jos on tullakseen. Eli ei johdu välttämättä mistään tietystä siitepölystä tai ruoka-aineesta tai mistään muustakaan, Tiarakaan ei ollut eilen syönyt mitään sellaista mitä ei olisi syönyt jo monen kuukauden ajan. Mutta yöt voi kumminkin nukkua ihan rauhassa kun on allergialääke kaapissa, se auttaa heti!

               Nyt iloisempiin juttuihin! Eilen onneksi ehdittiin aiemmin päivällä tosiaan myös hengailla rannallakin ihan rauhassa Saran ja Eliaksen kanssa ja Tiarakin istuskeli tyytyväisenä viltin päällä. Hiekka ei näyttänyt kiinnostavan ollenkaan vaikka vieressä Elias heitteli hiekanjyväsiä joka suuntaan. Oli kyllä ihanan lämmintä, mäkin sain pienet rusketusrajat aikaiseksi vaikka olinkin varustautunut huolellisella itseruskettavakerroksella joka aika hyvin yleensä peittää oman rusketuksen :--D  Kiitoksia Saralle ja Eliakselle mukavasta seurasta! Pitää joku päivä kun on vielä lämpimämpää niin päästää noi pallerot veteen asti läträämään, eilen kun ei sattunut uikkarit mukaan.

Tänään Tirriskän kummitätsy Nona on tulossa meille kylään pitkästä aikaa ja varmaan suunnataan ainakin pihalle tai puistoon keinuttelemaan tuota pikku palleroa. Mä kovasti toivon että mun H&M:n paketti saapuisi tänään niin saisin uudet kesävaatteet vielä näille helteille käyttöön! Ihanaa kesäpäivää kaikille♥

Mitäs teidän muksut on tykänneet ensikosketuksesta meriveteen? Tai no veteen yleensäkin siis rannalla :D! Missä iässä ootte vieneet luonnonvesiin uiskentelemaan ekan kerran?