tiistai 22. toukokuuta 2012

Kahdeksan kuukautta taskuraketin äitinä

Mä oon huomannut tässä kahdeksan kuukauden aikana, että mitä isommaksi Tiara kasvaa, sitä rennompi äiti mä olen. En missään vaiheessa oo kyllä pingottanut tai ollut turhan ylihuolehtivainen (ainakaan omasta mielestäni), mutta nykyään ei tarvitse niin usein käydä tarkistelemassa nukkuvaa vauvaa tai miettiä päivän uni- tai ruokamääriä. Tiarasta kyllä näkee että se voi hyvin ja kasvaa hyvin ja kyllähän se osaa itsekin ilmoittaa jos on nälkä tai väsyttää. Meillä on tietyt rytmit päivässä, mutta erilaiset rytmiä sekoittavat päiväaktiviteetit muskareista kahvilakäynteihin ja ravintolareissuihin eivät onneksi ainakaan tähän päivään mennessä ole aiheuttaneet mitään isoja muutoksia esim. seuraavien päivien rutiineihin. 


        Tiara on aika sopeutuvainen ja tottunut pienestä asti erilaisiin paikkoihin ja ihmisiin. Ruokailu onnistuu helposti vaikka keskellä bussia kun on Hipp - vauvajogurtti mukana (6kk alkaen annettava omenajogurtti on Tiaran lemppari!) ja maitokin menee tarvittaessa jo ihan huoneenlämpöisenä vaunuissa makoillen ja itse syöden. Tiara on ilonen ja avoin lapsi ja rakastaa olla ulkona höpöttelemässä ja tutkimassa ympärillä olevaa maailmaa. Vieraat ihmiset kiinnostavat, lapset tietysti erityisesti mutta kyllä Tiara juttelee melkeenpä kelle vain ainakin juuri siellä muskarissa ja usein bussissa/metrossa myös.  Musta on mieletöntä että Tiarasta on kasvanut juuri tuollainen itsevarma ja ihana ilopilleri ja tulee sellainen olo että oon mä ainakin jotain tehnyt oikein. Tuskin Tiara olisi noin iloinen ja eläväinen lapsi jos hän ei kokisi oloaa turvalliseksi kotona. 
             Mä oon huomannut että ainakin mulle helpoin tapa olla äiti on se että mä en murehdi mitään etukäteen. Mä suhtaudun iloisella ja positiivisella asenteella mahdollisesti tulossa oleviin haasteisiin (kuten esim. uhmaikä tai poskihampaiden puhkeaminen) enkä aio niistä ottaa stressiä. Neidille ilmestyi tänään suuhun hammas numero kaksi ja edelleenkään emme huomanneet mitään muutosta Tiaran käytöksessä, paitsi että Tiara on ollut ehkä normaalia väsyneempi kun tänään on nukuttu kolmet päikkäritkin. 


          Äitiys on ihana, upea, elämän läpi jatkuva matka ja äitinä oleminen on juuri tasan niin ihanaa ja upeaa kuin sen antaa olla. Ja mä oon aika varma siitä että kyllä vanhempien asenne vaikuttaa siihen millainen lapsesta kasvaa, en ainakaan voisi kuvitella että Tiarasta (tai meille joskus toivottavasti syntyvistä muista lapsista) kasvaisi mitään super tiukkiksia tai sitten vaihtoehtoisesti täysin holtittomia ihmisiä. Mutta kukapa sen tietää, nää on vain mun veikkauksia ja tällä rennolla asenteella niin minä kuin Ottokin aiotaan jatkaa edelleen.
                  Se rakkauden määrä jota tuota pientä kehittyvää vaahtosammutinta kohtaan voi tuntea on ihan mieletöntä. Ja joka päivä rakkaus jota omaa lasta kohtaan tuntee saa uusia ulottuvuuksia. Kuinka hienolta se tuntuu kun oma lapsi istuu sua vastapäätä, kumartuu kohti ja moiskauttaa maailman isoimman ja kuolaisimman pusun täysin oma-aloitteisesti! Ja miten ihanaa on makoilla sängyllä vierekkäin kirjaa lueskellen ja tuntea kuinka tuo pieni palleroinen rapsuttelee mun käsivartta ja hihittää välillä kirjalle. Mikään muu ei voi tuottaa niin järjetöntä rakkauskohtausta kuin se että kuulee oman lapsensa nauravan ja kiljuvan onnesta soikeana kun isi nuuskuttelee masua! Ne naurunkiljahdukset ja suloiset "hehehehe" -äänet antaa niin paljon voimaa ja iloa, että pelkästään niitä kuuntelemalla mä jaksaisin varmaan juosta maratonin, ihan oikeesti.


                Koskaan en oo tuntenut itseäni niin itsevarmaksi kuin nyt, äitinä. Se että sä tiedät kykeneväsi kasvattamaan omaa lasta ja täyttämään sen kaikki tarpeet on niin itsetuntoa hivelevää ettei tosikaan. Onhan vanhemmuus maailman suurin ja hienoin vastuu ja mä oon niin onnellinen että meille on suotu mahdollisuus siihen. Ja niinäkin hetkinä kun vanhemmat ihmiset paheksuvasti tuijottaa meidän nuorta perhettä kauppareissulla, mä tunnen suunnatonta ylpeyttä: me uskalletaan olla juuri sellaisia vanhempia kuin halutaan ja meidän lapsi voi loistavasti, sitä se pistävän katseen omaava mummokaan ei voi kieltää kun Tiara väläyttää sille ihanan korvasta korvaan -hymyn  vaunuista.  Raskausaikana ne paheksuvat katseet välillä loukkasi ja satutti, vaikka veikkaisinkin että suurin osa niistä jäi multa kokonaan huomaamatta kun elelin täysin omassa raskauspilvilinnassani. Mutta nykyisin ne katseet joita vielä joskus harvoin  osaksemme saadaan lähinnä huvittaa mua, ei kukaan voi oikeasti tietää millaista meidän elämä on vain sen perusteella että perheen isillä on kohti kattoa sojottava keesi ja äidillä minihame ja korkkarit. Me kannetaan itsemme ja lapsemme ylpeinä ja iloisina ja se on tärkeintä.
                  Mun ja Oton välinen rakkaus on  kasvanut ja kehittynyt myös ainakin mun mielestä tosi paljon vanhemmuuden myötä. Se että meillä on lapsi tuottaa ihan mieletöntä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ei tarvitse vaihtaa kuin sekunnin murto-osan kestävä vilkaisu niin tietää jo mitä toinen tarkoittaa. Vaikka meillä on yhteiseloa takana vasta vajaat puolitoista vuotta niin me ollaan kyllä silti koettu tässä ajassa niin paljon että tunnetaan toisemme läpikotaisin. Vanhemmuudella on mun mielestä ollut meidän suhteelle oikeastaan vain positiivisia vaikutuksia, vaikka toki kahdenkeskistä aikaa on vähemmän. Mutta silloin kun sitä aikaa on niin siitä osaa nauttia täysillä! Kaikkein eniten mä silti nautin meidän koko perheen yhteisistä köllöttelyhetkistä tai kävelyistä merenranrassa. 


                      On huikeaa huomata kuinka paljon noinkin pieni ihminen jo ymmärtää, niin monet sanat ja eleet on jo sellaisia että selkeästi neiti höristää korvia tai matkii perässä. On myös ihanaa kun tietää etukäteen miten Tiaran saa nauramaan tai hymyilemään tai mitä täytyy tehdä saadakseen taputuksia osakseen, ennen kun sai tyytyä vain arvuuttelemaan kuinka hymy ilmestyisi, taputuksista nyt puhumattakaan. Mä en voi sanoin kuvailla kuinka paljon odotan sitä että pääsen juttelemaan Tiaran kanssa oikeasti enkä vauvakielellä ja että se osaa kertoa sen omia mielipiteitä ja vaikka hassuja pikku tarinoita. Mä tunnen mun lapsen niin hyvin kuin vain voi tuntea, mutta silti mä haluan tutustua siihen joka päivä enemmän ja enemmän! Vauva-aika on ihanaa ja upeaa, mutta voi juku että olis siistiä käydä vaikka neljän lauseen mittainen keskustelu tuon ipanan kanssa! Tiedän että siihen menee vielä paljon aikaa että me voidaan käydä oikeita keskusteluja, eikä se haittaa ollenkaan. Mulle riittää se että näen Tiaran olevan hyvinvoiva ja onnellinen lapsi.

Tiara alle 2viikon iässä <3
Mä en tiedä oliko tässä koko tekstissä päätä tai häntää, tarkoituksena oli lähinnä dokumentoida edes pieni osa siitä miltä äitiys tuntuu kahdeksan kuukauden jälkeen. Ja upealtahan se tuntuu, kuten toivottavasti tuli tekstissäkin esille! Toivon myös että onnistuin välittämään edes osan siitä, kuinka järjettömän suuri ja ihana tunne äidinrakkaus on. Meillä on maailman ihanin tytär ja mä olen niin iloinen näistä kahdeksasta kuukaudesta jotka olen jo Tiaran kanssa saanut viettää ja toivon kovasti että mulla olis ainakin kahdeksan tuhatta miljardia tsiljoonaa yhtä ihanaa kuukautta vielä edessä. Toivon että saan kehittyä joka kuukausi paremmaksi äidiksi ja toivon että me saadaan kaikki elää terveinä ja onnellisina. 

Kertokaa ihmeessä omia kokemuksianne siitä miltä äitiys tuntuu, olisi ihana lukea!

PS: Käykää myös lukemassa aiempi postaus!

61 kommenttia:

  1. Sniif :,) (pyyhiin täällä vaivihkaa kyyneliä)
    Kirjotit niin ihanasti <3
    Aika samalta itestäki kyllä tuntuu olla äiti :)
    Tänään on vaan ollu vähä huonompi päivä kun ollu koko päivän migreeni ja on pitäny aamusta iltaan silti tuon termiitin kans touhuta.. :D
    Poika on kyllä hoksannu et jos vois pikkusen äippää kokeilla ku se ei nyt oo ihan täysillä mukana :D Jäynää on siis tehty ja kunnolla, mutta onneksi se kuitenkin yritti parantaaki mun pääkipua puhaltamalla ja antamalla pusun ja halin<3
    Kyllä sitä itsekkin on tyytyväinen aina päivän päätteksi ku on pärjänny taas yhden päivän tuon uhma ukkelin kans ja pitämällä ne rajat mitkä on aikonukkin :)Mutta vaikka tuo poika onki nyt tuommonen rajojaan kokeileva ja vahvojen tunteiden kanssa kamppaileva niin silti se on se äitin ihana pikkuinen joka muistaa aina välillä tulla syliin,pusutella ja halitella <3
    Tulipa jotenki kauhean sekava teksti, toivottavasti sait jotaki tolkkua mitä ajoin takaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana, kiitos<3 Ihana että tykkäsit! Ja noi lapset on kyllä niin fiksuja, heti huomaa jos ei oo ihan täysillä mukana nii sit tehään jäynää :D Mut ihana toinen ku puhaltanu ja pussaillu! Ja ihan varmasti kyllä se oma lapsi on maailman sulosin uhmaiässäki, toki voi mennä hermokin mutta tuskimpa kukaan lapsi kokonaan niitä hellyydenosotuksiakaan unohtaa :D en tiiä oliko mun vastauskaan kovin selkeä, mut sun kommentista ainakin sain kyllä tolkkua :D Mahtavaa loppuviikkoa teille!

      Poista
  2. Tosi koskettava postaus, kyyneleet silmiin! :) ihania ootte <3

    VastaaPoista
  3. onnistuit kyllä mahtavasti kuvailemaan tunteita, mitä äityis sussa herättää, ihan meni kylmätväreet ja tippakin melkeen tuli linssiin. ...ja ehkä vähä vauvakuumekin :)) Sitte asiasta kukkaruukkuun ja ehkä vähä tähänki liittyen: mun mielestä on hienoa, että sä pukeudut semmoisiin vaatteisiin kun itse haluat (ja ehkä samanlaisiin kun ennen raskauttakin) oot uskollinen omalle tyylilles, ihan sama mitä jotku kirjottelee... En vaan pysty käsittään, että miksi äityiden pitäisi muuttaa ihmisen pukeutumistyyliä, tai ylipäätänsä mitään muutakaan (vaikka tietysti vanhemmuus muuttaa tiettyja asioita elämässä melko radikaalistikin). Hienoa, että et välitä joidenkin "pahoista" katseista. Oon han varma, että ne on vaan kateelisia, kun olette niin kaunis pariskunta ja teillä on maailman söpöin tytär!! Sinunlaisista ihmisistä saisi moni ottaa mallia. Kaikkea hyvää teiän perheelle (:
    -Eve

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan samaa mieltä kuin Eve :)

      Poista
    2. Voi että, tulipas mulle niin hyvä mieli tästä kommentista <3 Kiitos ihan hirveen paljon!<3 Ja mulle on tärkeetä se että mä säilytän itteni ja oman tyylini sellasina kuin haluan siitä huolimatta että olen äiti ja siitä huolimatta että joidenkin mielestä äitiys ja normaalit vaatteet ei sovi yhteen :D Joten kiitos siitäkin, ihana saada arvostusta oman mielipiteen vuoksi :) Kaikkea hyvää myös sinulle Eve ja sinulle anonyymi joka komppasit Eveä! Ootte ihan parhaita!

      Poista
  4. Voi vitsi Tirriskä on söpö! Ja ootte kyllä suloisin perhe mihin oon koskaan törmänny :)

    Luin noiden vanhempien postausten kommentteja, ja mäkin kaipaan sitä Tiaran kiukkupostausta. En muista nähneeni pikkusesta yhtään surunassukuvaa :D Vaikka eihän se toki mitään, Tiaralla on maailman valloittavin hymy♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se kyllä suloisin ihanuus<3 Kiitoksia vain paljon :)) Ja joo mä teen sen kiukkupostauksen heti ku saan aikaiseksi, en tiedä uskottekokaan kuinka haastavaa on koittaa saada meidän neidistä kiukkuisia kuvia :DD

      Poista
  5. Ihana teksti! Sä oikeasti osaat kirjoittaa todella kauniisti. <3

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Tosi ihana postaus, kyynel meinasi tulla kun luin tekstiä :). Hyvää kesänalkua teille kaikille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon! Ihana että tykkäsit ja aivan ihanaa kesänalkua myös sinulle :)<3

      Poista
  8. Itse en äiti vielä ole, mutta siskollani on 2 lasta ja olen toisen kummitäti eli oon saanut nähdä miten lapsi kehittyy ja se on ollut mahtava kokemus. :)

    Mutta sitä mietin, että miksi vanhat ihmiset arvostelee nuoria perheitä. Äitini oli 19 kun sai ensimmäisen lapsensa ja nyt hän on 60. Monet tuon ikäiset ja vanhemmat ovat saaneet lapsia nuorina myös eli en tosiaankaan ymmärrä.

    Kiitän kuitenkin ihanasta postauksesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se että saa seurata läheltä lapsen kehittymistä on kyllä ihan mahtava etuoikeus :) Itekkin omaan maailman parhaan kummipojan ja sen kasvua oon seuraillut jo vähän kauemmin kun Tiaran!

      Ja se on aivan totta että on ihan naurettavaa että vanhemmat ihmiset arvostelee nuoria vanhempia, juurikin tuosta syystä että nuorena äidiksi tuleminen on ennen ollut vielä paljon yleisempää! En itsekään ymmärrä että miksi näin on...

      Mukavaa että tykkäsit postauksesta ja ihanaa kesää sinulle :)!

      Poista
  9. Siis just noin minäki tunnen ja ajattelen! No samaa sukuako ollaan ja kuitenki hieman samanlaisiakin niin mitenpä muutenkaan :) Tuli kyllä hymy huulille ku luin kuinka ihanalta susta tuntuu ja sitte vieläkö ajattelin että melkeen oisin voinu ite kirjottaa samallain. Kohtapa varmaan nähdään taas ja saadaan taas seurata miten Juho ja Tiara suhtautuvat toisiinsa ku ovat taas muutaman kuukauden vanhempia :) Terkkuja sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, kyllä me aika samanlaisia ollaan ja ihanaa että nähään niin pian! Kyllä Juhosta ja Tiarasta tulee vielä hyvät leikkikaverit! Terkut takas ja nähään kolmen viikon päästä<3

      Poista
  10. Kaverini julkaisi FB:ssä tutkimuksen, jonka mukaan vierastava lapsi luottaa vanhempaansa enemmän kuin vanhempana vierastamaton lapsi. harmi etten nyt muista missä se kirjoitus oli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin vaikee uskoo tollasii tutkimustuloksiin. :) Musta tuntuu että nää on niin yksilöllisiä juttuja... Koska kyllähän vanhempien tulee jotakin tehdä ansaitakseen se lapsen luottamus, joten en ottas ollenkaan huomioon noita että vierastaako se pikkusena ihmisiä vaiko ei. Kuulostaa tosi hassulta. :DD Voi olla sattumaakin tollaset tutkimustulokset.

      Poista
    2. Voi olla, että tämä anonyymi tarkoittaa tutkimuksia, joiden mukaan lapsi joka vierastaa, tukeutuu yleensä enemmän omaan vanhempaansa ja uskaltaa tukeutua vanhempaansa, kun taas lapsi, joka hymyilee ja vierastaa vähän ei muka uskaltaisi. Tällainen teoria on ihan oikeasti olemassa ja jopa neuvolassa jossain vaiheessa käsittääkseni testataan jotenkin tähän teoriaan pohjautuvalla testillä lapsen ja vanhemman välistä kiintymyssuhdetta. Noh, jokainen voi itse päättää uskooko tähän teoriaan vai ei. Ehkä sillä jotain totuuspohjaa on, mutta ei suinkaan koko totuus. :)

      Poista
    3. Toisaalta semmoset lapset jotka vierastaa kaikkia muita paitsi omia vanhempiaan on vähän ärsyttäviä... Tuntuu, että ne on opetettu olee vaan omien vanhempien kanssa ja että niiden vanhemmat hyysää niitä lapsiaan aivan liikaa. Semmosia ylisuojelevia vanhempia jotka ei annakaan koskaan lastaan esim. jonkun "vieraan" ihmisen syyliin, ei mikään ihme että lapsi vierastaa......

      Poista
    4. No onhan niitä olemassa kaikenlaisia tutkimuksia ja mielipiteitä kaikesta kasvatukseen liittyvästä, kuten on erilaisia lapsia, vanhempia ja kasvatustapojakin :) Ja vierastus on ainakin meillä aika kausittaista, muutama kuukausi sitten Tiara oli ihan hermona jos meille tuli vieraita kotiin, mutta kaupungilla tai kavereiden luona ei vierastanut ollenkaan. Tällä hetkellä taas Tiara ei vierasta suunnilleen ketään, missään, ellei sitten joku Tiaralle suht vieras ihminen (esim. sukulainen jota ei ole tavannut kuin kerran yms) yritä vaikka heti nähdessään ottaa neitiä syliin tms. Mä luotan maalaisjärkeen ja toimin niinkuin hyvältä tuntuu ja ainakin tähän asti se on toiminut meillä ihan hyvin :)

      Poista
    5. Ethän Iina vain ymmärtänyt kommenttiani väärin? Musta ainakin on hienoa, että teiltäkin löytyy vähän vierastava lapsi, eikä sillä ole mun mielestä mitään tekoa kiintymyssuhteen kanssa. Itse en tietyllä tapaa usko tuohon teoriaan, enkä näihin tutkimuksiin. Eiköhän se lapsen kiintymys mitata myös muullakin kuin pelkästään sillä, vierastaako vai ei. Meilläkään ei juurikaan vierasteta, joten olenko minäkin silloin paska äiti? Mutta neuvolassa tosiaan näiden tutkimusten perusteella jossain vaiheessa testataan kiintymyssuhdetta. No, sekin testi voi mennä täysin pieleen riippuen siitä, millainen päivä lapsella on, eli tuotakaan ei kannata ottaa välttämättä kovin vakavissaan. Tiara on kuitenkin selkeästi kiintynyt vanhempiinsa, joten mitä sitten jos teillä ei vierasteta?

      Poista
    6. Eiii! En Emma ymmärtänyt, anteeksi jos mun kommentti vaikutti jotenkin "hyökkäävältä" tai jotain, ei ollut tarkoitus! :D Mut siis tarkoitin ton lähinnä mun mielipiteeksi koko siihen keskusteluun, en kenellekään kommentoijalle erikseen! Ja mun mielestä on hieno juttu että neuvolassa testataan kiintymyssuhdetta, vaikka tuskinpa se testi mitään absoluuttista totuutta antaakaan, mutta ehkä jotain osviittaa kumminkin? Mä luulen että vierastukseen liittyy aika paljon sekin että millainen lapsi itse on luonteeltaan, jos lapsi on ujo ja arka niin tuskinpa se yhtäkkiä ei vierastaisikaan jos sillä on huono kiintymyssuhde vanhempiensa kanssa, tai samoin jos vaikka on erittäin vilkas ja utelias lapsi (niinkuin vaikka Tiara) niin ei se siitä yhtäkkiä muutu mammantytöksi vaikka kuinka antaakin paljon rakkautta ja läheisyyttä :D Ja ei et sinä enkä mäkään ole paska mutsi sen takia että meidän lapset ei vierasta kovinkaan paljoa :D!

      Poista
  11. Iina, sun pitää varoittaa meitä raskaana olevia, jos teksti on tuollainen takuuvarmasti itkettävä! :D Älyttömän ihana postaus, kiitos siitä!

    Mäkin ihmettelen tota, et miks nykyään monet vanhemmat ihmiset suhtautuu niin kriittisesti siihen, jos saa nuorena lapsen. Ennenkin on lapset tehty nuorina, miksi nykyään pitäisi odottaa että on 30v? :o Ja todellakin ne katseet mitä raskausaikana saa... >:( Mä oon vasta viikolla 20, ja mua ärsyttää kulkea missään kun kaikki on kyyläämässä heti, mut mä kannan tän masun ylpeänä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah aww! Voi mä muistan kuinka kaikki itketti mua raskausaikana :D Ihanaa raskausaikaa sulle!

      Ja voimia niiden katseiden kanssa, ne on inhottavia ja kuten itsekin sanoit, täysin aiheettomia. Mä en itse edes niitä huomannut, mun kaverit usein vaan huomautteli mulle että "kaikki tuijottaa sua" :DD Mutta se on oikein että kannat masusi ylpeänä niinkuin kuuluukin, uusi pieni ihminen on maailman hienoin lahja<3

      Poista
  12. Tippahan tuossa linssiin tuli kun postaustasi luin =) sitä kuulee aina puhuttavan äidinrakkaudesta, mutta ei sitä koskaan pystynyt kunnolla käsittämään ennen kuin itse tuli äidiksi. Tämän vajaan viiden kuukauden omalla kokemuksellani uskallan jo sanoa, että tämä on varmasti elämäni parasta aikaa. On se niin ihanaa katsoa pienen kehittymistä ja huomata samalla itse kasvavansa ihmisenä ja äitinä...

    VastaaPoista
  13. Ihana tunteellinen teksti. Jokainen äiti osaa varmasti yhtyä tuohon edes jollain tasolla.
    Pakko kommentoida tota keskustelua lapsen kanssa, koska se on meille hyvinkin ajankohtainen aihe tällä hetkellä. Joka päivä on hienoa huomata kun uusia sanoja pullahtelee ja lauseet pitenevät. Meillä ei puhuttu vielä vuoden alussa äitiä ja autoa enempää, mutta muutamassa kuukaudessa lapsen sanavarasto on kehittynyt niin että käytössä on nyt yli 100 sanaa ja päivittäin tulee uusia oivalluksia. Vielä keskustellaan pieniä arkisia asioita, mutta hitsi kun odotan sitä että pääsee juttelemaan lapsen omista oivalluksista!

    Tiara on taas supersöpönen! Meilläkin on tuo raidallinen body pienimmäisellä ja eilisen koko illan hihittelin mielessäni kun vauva näyttää ihan polkkakarkilta se päällä :D Kauhee mutsi.. :D

    Iloa ja aurinkoa teidän päivään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :)<3 Ja voi että kuinka hienoa se varmasti on huomata kuinka sanavarasto kehittyy lapsella kokoajan :) Ja varmasti ihanaa keskustella, vaikka ihan pieniäkin juttuja, mutta keskustelua se on silti jo :)

      Iloa ja aurinkoa myös teidän päiviin ja terveisiä meidän polkkakarkilta teidän polkkakarkille :DD!

      Poista
  14. Ihana tunteellinen teksti. Jokainen äiti osaa varmasti yhtyä tuohon edes jollain tasolla.
    Pakko kommentoida tota keskustelua lapsen kanssa, koska se on meille hyvinkin ajankohtainen aihe tällä hetkellä. Joka päivä on hienoa huomata kun uusia sanoja pullahtelee ja lauseet pitenevät. Meillä ei puhuttu vielä vuoden alussa äitiä ja autoa enempää, mutta muutamassa kuukaudessa lapsen sanavarasto on kehittynyt niin että käytössä on nyt yli 100 sanaa ja päivittäin tulee uusia oivalluksia. Vielä keskustellaan pieniä arkisia asioita, mutta hitsi kun odotan sitä että pääsee juttelemaan lapsen omista oivalluksista!

    Tiara on taas supersöpönen! Meilläkin on tuo raidallinen body pienimmäisellä ja eilisen koko illan hihittelin mielessäni kun vauva näyttää ihan polkkakarkilta se päällä :D Kauhee mutsi.. :D

    Iloa ja aurinkoa teidän päivään!

    VastaaPoista
  15. Ihana teksti! Voi vitsi. Miten osaatkin kirjoittaa äitiydestä juuri niin, kuin mitä itsekin ajattelen omasta äitiydestäni. On ihanaa seurata lapsen kasvua ja onhan se ylpeyttä tuottava tunne, että meidän poika on niin hienosti kasvanut ja kehittynyt. mitä tulee parisuhteeseen, niin musta tuntuu, että mun ja miehen yhteenkuuluvuuden tunne on vain kasvanut lapsen myötä! me oltiin periaatteessa perhe jo ennen lasta, mutta onhan lapsi lisännyt sitä perheentunnetta ja onhan lapsi tuonut tietyllä tapaa lisää vakautta meidän parisuhteeseen. Meistä on hitsautunut vielä saumattomammin toimiva tiimi. Eli kyllä, voin minäkin sanoa, että jos aikaisemmin oli korviani myöten rakastunut mieheeni, olen sitä nykyisin vielä enemmän! Kirjoitin itseasiassa meistä mun omassa blogissa, käy tsekkaa http://kukasanootahdon.blogspot.com/2012/05/mina-ja-ukko.html. :)

    ja niistä paheksuvista katseista ei todellakaan kannata välittää! Se, miten äiti pukeutuu tai on pukeutumatta ei kerro äitiydestä yhtään mitään. Eikä nuoruus, eikä muutkaan ulkoiset tekijät. Varmasti olet maailman paras äiti omalle lapsellesi ja moni saattaa jopa olla kateellinen, että olet saanut lapsen nuorena! Mä ainakin olen kuullut sellaisen kommentin eräältä vanhemmalta äidiltä, että hänestä on upeaa, että olen löytänyt oikean miehen jo näin nuorena! Hän kun löysi sen oikean, kenen kanssa halusi lapsia vasta kolmekymppisenä ja sai esikoisensa vasta 35-vuotiaana. Olisi kuulemma aiemminkin jo halunnut, vaan kun sitä oikeaa ei tullut vastaan. :) Että näitäkin löytyy.

    Ihanaa kevättä teille!
    Emma ja poikavauva 11kk
    kukasanootahdon.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, et arvaakaan kuinka hyvän mielen juuri tuotit mulle ihanalla kommentillasi! Mahtavaa kuulla että pystyit samaistumaan mun tekstiin! Ja mulle tuli itseasiassa aikalailla samat fiilikset sun kommentista, "Meistä on hitsautunut vielä saumattomammin toimiva tiimi", miksen itse keksinyt tuota! Juuri noin mä halusin tekstillänikin sanoa :DD! Ja pitää käydä lukemassa teidän tarina!

      Ja joo mä oon oppinut olemaan välittämättä niistä, se on ihan totta että ei ulkoiset tekijät vaikuta äitiyteen ja sillä ei ole mitään väliä mitä ne muut ahdasmieliset ihmiset miettii kunhan itse tietää että tekee parhaansa :) Ja mä voin kyllä kuvitella että joitakin saattaa harmittaa se että toisilla natsaa kaikki jo nuorena jos itsellä ei tunnu onnistuvan perheen perustaminen millään...

      Ihanaa Kesää myös teille, oli pakko vaihtaa kevät kesäksi ku täällä on niin kuuma :D!

      Poista
  16. Sait kyyneleet mun silmiin tällä tekstillä. Todella kauniisti kirjoitat ja sun sanoja on niin helppo uskoa. Sä oot niin loistava esimerkki siitä, että nuoresta iästä huolimatta voi olla 100%:n hyvä äiti! Toivon ihan hirveesti tsemppiä, onnea ja aurinkoa teidän elämään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua, ihanasti sanottu<3 Kiitos ihan hirmuisen paljon :)<3 Aurinkoa ja onnea myös sinun elämääsi, ja ihanaa kesää!

      Poista
  17. En oo koskaan kommentoinut mut nytte on pakko ! :) Olipas ihanan rehellisesti kirjoitettu teksti, ja ihanaa, että teillä menee noin hyvin ! Mä en niin kauheesti lapsista tiedä, mutta Tiara vaikuttaa tosi tyytyväiseltä lapselta :) En osaa oikeen laittaa mun ajatuksia sanoiksi, mutta siis kun oon lukenu joitakin blogeja, joissa nuoret tytöt on saanu lapsen ja omalla paikkakunnallani nuorena lapsen saaneet tytöt, niin he tuntuvat hehkuttavan sitä lasta sen pari viikkoa, mutta sitten heistä rupee näkymään se väsymys tms, se lapsi ei olekkaa enään niin kiva juttu. MUTTA susta sitä ei tän blogin kautta oo näkyny kertaakaan ! Ei oikeesti kertaakaan. Ja ei tule näkymään, koska jotenki sä oot luotu vanhemmaksi :D Kuvissa näytät freshiltä ja muutenki :) Vaikutatte onnelliselta perheeltä, joka jaksaa iloita lapsesta joka päivä.

    Toivottavasti en loukannu tai mitään, kaiken tarkotin hyvällä ! :) Blogisi on upea ja tekstit aina vain toistaan parempia ! Aurinkoista alkukesää sinne ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihanaa että nyt jaksoit kommentoida!<3 Kiitos mukavasta ja ihanasta kommentista! Ja siis onhan meitä äitejä joka lähtöön niinkuin kaikkia muitakin ihmisiä ja toki myös lapsiakin on erilaisia, toisilla saattaa olla todella rankkaa jos lapsi valvottaa tai on vaikka paljon kipeänä, en mäkään varmaan olis näin pirteä ja iloinen jos oisin valvonu kahdeksan kuukautta huutavan vauvan kanssa :D Mutta iso kiitos silti, tuli todella hyvä mieli sun sanoistasi :)<3 Aurinkoista kesää myös sinulle ja toivottavasti pysyt meidän matkassa pitkään!

      Poista
  18. Voi miten kauniisti kirjoitat... Koskettavaa <3 Sun äidinrakkaus kyllä paistaa näistä teksteistä niin kirkkaasti kuin vain voi! Kuulostat niin onnelliselta ja se saa mutkin ihan tosi iloiseksi :)

    Musta tuntuu pahalta että ihmiset katsoo ja tuomitsee pelkän ulkomuodon perusteella. Mutta kuten sanoit, itse sen oman elämänsä tietää parhaiten :) Ootte mahtava perhe ja Oton kanssa just parhaat mahdolliset vanhemmat Pikku-Tiaralle! Ja onneks ne jotka teidät tuntee oikeasti tietää sen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitoksia<3 Ihanaa jos mun tunteet tulee esille ja tuottaa muillekin hyvää mieltä :)

      Ja onhan se inhottavaa että tuomitaan pelkän ulkomuodon perusteella, mutta se on vaan asia jonka kanssa on täytynyt oppia elämään. Ja toisaalta se että itse on tuijotuksien kohde on opettanut muakin vielä suvaitsevaisemmaksi, en tosiaankaan tuomitse pelkän ulkomuodon perusteella ketään vaikka joskus ihanassa teini-iässä sitäkin tuli tehtyä (hyi minä!).

      Oot ihana<3

      Poista
  19. Ootte ihana pieni perhe ja teistä huokuu kaikkien näiden megabittien ja minkä lie läpi sanoinkuvaamaton onnellisuus :)<3

    Opiskelen itse kasvatustieteitä ja meillä tällä hetkellä käsitellään äidin/isän ja lapsen välisistä kiintymyssuhteista. Tiaralla vaikuttaa olevan teidän kanssa todella turvallinen kiintymyssuhde ja näyttää voivan todella hyvin :) Siksi kiinnostaakin miten lähestytte Tiaraa kun hän itkee? Annatteko olla omissa oloissaan ja puhutte, annatte rauhoittaa itse itsensä, rauhottelette mutta ette esim ota syliin vai otatte syliin sekä rauhoittelette? Tämä ihan mielenkiinnosta, vastaa jos jaksat/kerkeät :) Teidän juttuja on ihan mielettömän ihana lukea ja tällä hetkellä tämä onkin lempi blogini:)

    Iloa ja aurinkoa kesäänne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitoksia ihan hirmuisen paljon<3 Ihana kuulla positiivista palautetta oikein alan ammattilaiselta :D! Ja siis, tuo itkun rauhoittaminen on aika vaihtelevaa meillä, se riippuu ihan täysin itkun laadusta, jos on esimerkiksi pientä kitinää (ei siis varsinaista itkua) yöllä sängyssä niin annan vain tutin ja neiti jatkaa uniaan, mutta sitten jos Tiara vaikka harjoittelee konttaamista ja kosauttaa pään sohvan reunaan ja alkaa itkemään niin silloin nappaan kyllä heti syliin ja lohdutan ja sanon että "voi kulta, ei oo mitään hätää ja pipi menee kohta pois" tai jotain, kuulostaapa tyhmältä näin kirjoitettuna :D Ja sitten saatan hyssytellä tai hytkytellä sylissä tai käveleskellä vaikka ympäriinsä hetken samalla jutellen rauhoittavasti että Tiaralle tulee parempi mieli. Tiara ei oikeastaan kauheesti itke, paitsi jos se juurikin satuttaa itsensä tai sitten jos se on nukkumassa ja herää vaikka siihen että yskäisee (siis neiti itse yskäisee :D) Tiara alkaa heti itkemään jos oikeasti sattuu, mutta usein kun Tiara hyörii ja pyörii ja vaikka horjahtaa nassulleen lattialle (eikä ala itkemään) niin sanotaan vaan että "Huiiii!" silleen tosi iloisella äänellä ja sitten Tiarakin vaan nauraa, että ei tehdä isoa numeroa tommosista niin silloin Tiarakaan ei tee :).

      Mun on tosi vaikea vastata tähän just siksi koska Tiara itkee niin harvoin (tai sanotaanko niin että harvat asiat saa sen itkemään) ja nyt kun kirjotin tän niin tää kuulostaa mun omaan korvaan ihan siltä kun Tiara kokoajan satuttais itsensä, vaikka näin ei siis ole :D Meillä saattaa mennä useita päiviäkin ettei kuulu yhtään itkua, mutta musta alkaa tuntua ettei kukaan täällä blogissa usko sitä kun kokoajan saan kommenttia siitä että mä vedän täällä muka "kulissia" mutta jos vain voisin niin ottaisin vaikka jonkun tänne kärpäseksi kattoon seuraamaan meidän kulissielämää niin kaikki näkis millainen Tiara ihan oikeasti on :D

      Ja pahoittelut siitä että tää loppu meni ihan asian vierestä, toivottavasti sait mun vastauksesta jotain tolkkua edes! Iloa ja aurinkoa myös sinun kesään :)

      Poista
  20. Hei! Ihana postaus ja ihana blogi, odotan aina innoissani joka päivä uutta postausta, vaikka ei omia lapsia olekaan eikä iän puolesta ajankohtaisia vielä moneen vuoteen :D Oot vaan jotenkin niin aurinkoinen ihminen ja teidän perhe-elämä näyttää nii onnelliselta!

    Mulla olis yksi postausehdotus, että joskus voisit kirjoittaa rahasta ja rahan käytöstä, säästämisestä, shoppailusta yms. Miten saatte teidän perheen raha-asiat sujumaan? Mut jos aihe on liian henkilökohtainen nii ymmärrän kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitoksia, ihana että tykkäät seurailla vaikkei tän blogin aihepiirit olekaan sellaisia joista sulla olisi vielä omakohtaista kokemusta! Itsekin tykkään kyllä seurata blogeja joissa on ihan erilaisia juttuja kun itsellä :D Ja tätä raha-asiapostausta usein toivotaan, mutta mä ja Otto myöskin koetaan ne tosiaan sen verran henkilökohtaisiksi asioiksi ettei haluta täällä blogissa niitä jakaa. Se on aiheena mielenkiintoinen, mutta en halua jakaa liikaa meidän yksityisasioita täällä :) kiitos silti postaustoiveesta ja toivottavasti et pettynyt kovasti!

      Poista
  21. voi että, tiara on ihana ja huomaa että sillä on rakastava perhe ympärillään :) hyvää kesää teille <3

    sweetyandsour.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitoksia<3 Ihanaa kesää sinullekin ja terveisiä meidän ilopilleriltä!<3

      Poista
  22. Mie en voi ymmärtää sitä, että vanhemmat ihmiset katsovat vinoon nuoria pariskuntia ja vanhempia! Sillon kun ne ite oli nuoria, oli ihan okei, että mentiin alaikäisinä naimisiin presidentin luvalla ja ensimmäinen lapsi laitettiin kyllä kovin vuorina jo aluille, joten mistä kiikastaa mummelit!! :D (ja muut vanhoilliset..)

    Kiva teksti, piristystä miun tylsään ja vieläkin tylsempään päivään. :)) Ja voi että miten pieni Tiara olikaan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nimenomaan, sehän muakin aina just naurattaa että aika kaksinaismoralistista :DD! Kiitoksia paljon ja toivottavasti on ollut mukava viikonloppu ainakin jos oli kerran yksi tylsä päivä! <3

      Poista
  23. Niin ihana postaus! <3 :) Susta kyllä huomaa, että oot aidosti onnellinen! :)
    Tiara on maailman sulosin! :) Te kaikki kolme ootte kyllä niin ihania! <3 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihanuus<3 Kyllä mä oon onnellinen, ei sitä voi muutakaan kun on saanut kaksi niin ihanaa ihmistä elämään<3 Ihanaa kesää sulle!

      Poista
  24. Sä oot kyllä niin mahtava,niin ihmisenä kun äitinäkin! Voi että,tuntuu kun olisit ollu äiti jo kauan aikaa! Kirjotat nii hyvin ja ihanan syvällisesti! Voi ku olis ihanaa olla samanlainen äiti ku sä oot,sitten joskus kun ite saan lapsia(17.v) (: Mun mielestä on parempi saada lapset 20 vuotiaana ku 40 vuotiaina! Sillon jaksaakin paljon paremmin. Susta oikeen huokuu äitiyden ilo! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihan hirmuisesti<3 Miten mielettömän ihana kommentti! Siis mustakin kyllä tuntuu niinkun Tiara ois ollu meillä aina, en osais enää kuvitellakaan elämää ilman äitiyttä :D! Ja tuskin lasten saannille on mitään oikeaa parasta ikää, jokaisessa iässä on omat hyvät ja huonot puolensa mutta nuorena tosiaan ainakin jaksaa tosi hyvin! :) Kiitos vielä tosi paljon ja ihanaa kesää sinulle :))<3

      Poista
  25. Sulle on haaste mun blogissa! :)
    http://terveissitoispualtjokkee.blogspot.com/2012/05/versatile-blogger-award.html

    VastaaPoista
  26. Mulla olis yks kysymys, kun sul on se h&m:n sellanen toppi joka on pitempi takaa ja edestä siis lyhyempi joku missä on tekstii se sellanen beigen värinen, että miten sä oikeen pidät sitä ja mitä kokoa se sun on? :--D Ostin sen uutenavuotena h&m:stä valkoisena ja en tiiä yhtään miten voisin käyttää sitä kesällä...

    Ja ainiin, jos sulla vaan mitenkää riittää aika nii oisin enemmän ku ilonen että kävisit kattoo mun blogia ja ois kiva jos vaikka kommenttiakin sais postaukseen :)

    ♥ http://yksi-pala-minusta.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sis no mulla on tosi paljon tollasia edestä lyhyempiä, takaa pidempiä toppeja ja mä käytän niitä kaiken kanssa, ehkä parhaimmillaan ne on juurikin farkkujen tai farkkushortsien kanssa, mutta miksei myös hameen :) Mäpäs käyn kurkkimassa sun blogia mahdollisimman pian! Mukavaa kesää sinulle :)

      Poista
  27. Justiin tällasta<3 Ei lisättävää :)
    Mut noista katseista. On kyllä kokemusta, ne ilimeet tuntuu välii ilikiältä mitä saa ku kävelee poikien kans, isillä lökäpöksyt ja lätsä, poikasilla myös ja äitillä nahkatakki ja pituutta 150 :D mutta aikahyvin on oppinu jo vuosien varrella suodattaan niitä. Olis aika onnetonta jos joka ilmeestä pahottas mieltä, joten mitä me pienistä ku ei pienetkää meistä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Neea olet ihana<3 Ja hei kuvitteleppa ihmisten katseet jos meidän kummanki perheet kävelee yhdessä kadulla vaikka kesällä XD!

      Poista
  28. Mä niin tiedän kans tuon ihanan, maailman parhaan tunteen, äitiyden! Kun tuntee, että on sä oot yks tärkeimmistä ihmisistä omalle lapselle. Kun saa sen ihanimman hymyn tai naurun. kun toiselle tulee itku ja sä oot siinä sitä varten, että annat turvaa ja lohdutat. Se on niin ihana lämmin tunne, että sitä tekis mieli huutaa koko maailmalle :) Ja sä oot hieno äiti teidän Tiaralle, sano kuka mitä tahansa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mikä ihana kommentti! Hyvin osasit pukea sanoiksi nuo tunteet, noin mäkin ajattelen just! Ja kiitoksia ihan mielettömän paljon<3 Sä vaikutat upealta äidiltä!

      Poista

Kiitos kommentistasi♥